For more info on my books: Timo Amazon Books

Miten tyypillinen sijoittaja ja jopa ammattilainen onnistuu menettämään rahaa jopa hyvissä osakkeissa ja rahastoissa?

Oletko koskaan katsellut kateellisena jonkun rahaston esitettä jossa on, että se tekee yli 50 % prosentteja voittoa joka vuosi? Oletko ajatellut, että tuohon kun laittaa rahansa kiinni, niin ei voi mennä vikaan? Uskon, että tämä on saattanut käydä mielessä.

Mutta hyvän rahaston löytäminen on vasta se ensimmäinen askel pörssirikkauksiin. Tärkeintä on se, että osaa ajoittaa oston ja myynnin oikeaan kohtaan. On ihmeellistä mutta totta, että yllättävän monet amatööri ja jopa ammattilaiset onnistuvat menettämään rahaa esim. rastoissa jotka saattavat tuottaa vaikka 40 % voittoja vuodesta toiseen.

Tässä yksi analyysi tästä ongelmasta:

“As investors we often tend to focus on the news, the economic outlook, trying to figure out what the market is going to do and what the best investment might be. Yet, study after study has demonstrated that the most important investment success factor is not having the optimum strategy, perfectly timed signals, or selecting the best investments, but rather how consistently you implement your strategy and how long you stick to it.

Individual investors are notorious for their emotional trading tendencies, for "chasing performance", strategy hopping, buying when the going is good (prices are high) and selling when the going gets tough (prices are low). 

A landmark 1994 study by Morningstar, followed by many similar ones since then, demonstrated that individual investors lose money on even the best mutual funds. It showed that while the average growth stock fund gained 12.5% per year over the study's 5 year period, the average investor in those same funds lost 2.2% per year. Why such a huge difference? Because of human psychology and the fact that people are highly emotional creatures, most investors cannot bring themselves to simply buy low and sell high. These findings also underscore the fact that there are very few buy and hold investors, because most end-up getting jerked in and out of the markets at the worst possible times.”

Eli vaikka rahasto tuotti keskimäärin 12.5% vuodessa, niin sijoittajat onnistuivat sähläämään niin, että he menettivät keskimäärin 2.2%. Eli he antoivat emootioiden vaikuttaa päätöksiinsä. Hyvä systeemi nimenomaan eliminoi emootiot jotka ovat sijoittajan pahin vihollinen. 

Alla Kauppalehden lainaus jossa on aktiivisesti hoidettujen perinteisten rahastojen ja ETF indeksirahastojen erosta.

”Halpa tuottaa hyvin

Pörssinoteerattuja rahastoja on maailmassa yli 4 000 ja Euroopassa vajaat 600. Yhdysvalloissa toimivista rahastoista joka viides on jo Etf-rahasto. Niihin kohdistuu puolet uusien nettomerkintöjen dollareista.

Suuren markkinaosuuden selittää se, että instituutiosijoittajat ovat innostuneet näistä rahastoista. Indeksiä passiivisesti seurailevat rahastot tuottavat usein paremmin kuin salkunhoitajien aktiivisesti hoitamat tavalliset rahastot. Tätä pankkisi ei kerro, sillä tieto romuttaisi pankin palkkiotuotot.

Yhdysvalloissa tehtyjen akateemisten tutkimusten mukaan aktiivisesti hoidetut rahastot voittavat indeksirahastot vain 20 prosentissa tapauksista. Suuren osan indeksirahastojen menestyksestä selittää matala palkkiotuotto. Tämä nyrkkisääntö pätee myös Suomessa.

Eurooppalaisen etf-osakerahaston vuotuinen hallinnointipalkkio on 0,15-0,20 prosenttia. Kalleimpia etf-rahastoja ovat eksoottiset, Brasilian tai Vietnamin kaltaisten maiden maarahastot, joiden hallinnointipalkkio on 0,65-0,85 prosenttia. Aktiivisesti hoidetut Eurooppa-rahastot perivät 1-2 prosentin palkkioita, eksoottiset maarahastot 3 prosentin palkkioita.

Häkellyttävintä ilmiössä on, että aktiivirahastojen salkunhoitajat onnistuvat usein sähläämään tuotosta pois enemmän kuin palkkioiden verran. Aktiivisesti hoidetut rahastot ovat 12 viime kuukauden aikana pärjänneet surkeasti esimerkiksi Kiinassa suhteessa yleisesti tunnettuihin markkinaindekseihin.

Han Seng -indeksi nousi 12 viime kuukauden aikana yli 15 prosenttia ja Shanghai Composite -indeksi 18 prosenttia. Yksikään suomalainen Kiina-rahasto ei peitonnut indeksejä. Päin vastoin ne hävisivät molemmille indekseille keskimäärin yli 15 prosenttia. Tällaiset vertailut ovat myrkkyä monille pankkien ja rahastoyhtiöiden salkunhoitajille. "Salkunhoitajille 12 viime kuukautta ovat olleet poikkeuksellisen huonoja", kiteyttää Esko Immonen.” Lainauksen loppu.

Eli jos jopa ammattilaiset voivat epäonnistuta kuumilla markkinoilla kuten Kiinassa, niin miten on amatöörin laita. Miten amatööri voisi onnistua jos edes ammattilaiset eivät onnistu?

Mikään osake tai rahasto ei mene ylös jatkuvasti, vaan se sahaa ylös ja alas. Ja mitä tapahtuu usein on, että etenkin amatööri sijoittaja menee massana mukana, eli hän lukee lehdistä ja näkee uutista, että kansa kotiuttaa rahaa rahastoista ja siteen hän tekee saman. Mutta massat ovat lähes aina väärässä ja yleensä käy niin, että he myyvät osakkeita pohjalla ja ostavat kalliilla.

Yksi ongelma perinteisissä rahastoissa on se, että ne eivät missään vaiheessa kerro sinulle, että nyt on aika kotiuttaa rahat, koska he eivät halua menettää asiakkaitaan. Heidän päätehtävä on tehdä rahaa itselleen ei sinulle. Monet eivät ymmärrä tätä faktaa. He luulevat, että rahasto on suunniteltu suojelemaan heidän varojaan, mutta näin ei suinkaan ole.

Mutta monissa rahastoissa voi tehdä rahaa jos osa treidata sisään ja ulos oikeaan aikaan. Ammatti treidaaja on myynyt ainakin osan rahastoistaan huipulla, koska hän tietää, että mikään rahasto ei mene ylös jatkuvasti ja hän tietää mitkä ovat TA:n eli teknisen analyysin selvät merkit siitä, että rahasto on valmis seuraavaan notkahdukseen. Kaikkia riskejä ei voi tietenkään kukaan välttää, mutta oikeanlaisella TA:lla ja systeemillä riskin voi rajoittaa aika pieneen. Pienet tappiot ovat osa treidaamista joten ne kuuluvat pelin henkeen.

Taloustaito.fi 1.4.2008 Rahastojen tuotto, %, 12 kk. Mitä osakerahastot ja yhdistelmärahastot tuottivat Suomessa ja maailmalla? Miten eurooppalaiset osakerahastot pärjäävät? (Kaaviot Taloustaidosta)

Jos katsot alla olevaa taulukkoa, niin huomaat, että Suomessa osakerahastot ovat aika-ajoin tuottaneet jopa 40 %, joka on huima tuotto. Mutta, kuinka moni älysi myydä huipulla? Lukemani perusteella Suomessa lähti erilaisista rahastoista kaikkein eniten rahaa ulos maaliskuussa 08, joka on hieman taulukon ulkopuolella. Rahastot notkahtivat vielä hieman enemmän, kuin mitä kuvasta näkyy ja tämä ravisteli paljon sijoittajia ulos rahastoista. Uskon, että maaliskuu oli pohja, eli nämä henkilöt myivät rahastonsa juuri väärään aikaan.

Ja mitä tapahtuu seuraavaksi: Jos olet juuri hävinnyt 20–40 % salkustasi, niin tuskin uskallat lyödä rahojasi takaisin pörssiin heti ensimmäisen rallin alussa, vaan jäät nuolemaan haavojasi. Tyypillinen sijoittaja odottaa kuukauden tai pari kunnes pörssi nousee ja sitten iskee rahansa takaisin… juuri huipulla. Ja sykli toistaa itseään. Tämä sijoittaja ostaa kalliilla ja myy halvalla.

Joku saattaa sanoa, että jos yllä oleva on totta, niin silloin todella pitkänaikavälin sijoittaminen olisi kaikkein paras vaihtoehto. Ja jos katsomme taaksepäin historiaa, niin näin onkin. Pörssi on mennyt ylöspäin kaikista romahduksista huolimatta. Jopa 2000 luvun alun jättiromahdus on monien osakkeiden ja rahastojen osalta kurottu takaisin kiinni. Mutta siihen on mennyt 6-8 vuotta.

Eli jos ostit jotain osaketta 1990-luvun lopussa ja jos tämä osake yleensä selvisi hengissä, niin ehkä nyt 8 vuoden jälkeen olet vihdoinkin tasoissa. Tai itse asiassa et ole edes lähellä sitä. Jos ottaa huomioon inflaation, niin jotta voit sanoa saaneesi omasi pois joudut vielä odottelemaan muutaman vuoden toivoen, että ralli jatkuu.

Eli ongelma todella pitkänaikavälin sijoittamisessa on, että pörssi ei mene aina ylöspäin vaan isoja ja pieniä romahduksia tapahtuu koko ajan. Onko sinulla aikaa ja hermoja mennä näitä romahduksia läpi? Vaatii rautaisia hermoja tai vatsaa katsoa vanhuuden eläkevarojen menettävän puolet arvostaan. Ja mitäs jos eteen tulee superlama jolloin näiden rahastojen arvo tippuu lähelle nollaa? Tämäkin on täysin mahdollista.

Eli pitkänaikavälin sijoittaminen ei ole myöskään helppoa. Kunnon systeemi joka varoittaa suurimmista vaaroista saattaisi auttaa. Kaikkia tappioita ei voi kukaan välttää, mutta jos ne voi minimoida muutamaan prosenttiin, niin sitten sijoittaminen on paljon helpompaa ja huolettomampaa.

Alla on Suomen suurimmat rahastot ja niiden tuotot. Eli jos katsot omistajien määrää, niin ei siinä paljon muihin rahastoihin enää omistajia riitä. Ja näistä tuotoista pitää maksaa rahaston kulut, verot ja kaupankäyntikulut, niin ei kovin hyvin mene. Todellinen tuotto riippuu tienkin siitä milloin rahasto on ostettu/myyty.

Taulukko: Taloustaito ja Lähde: Sijoitustutkimus.fi 2.4.2008. Vertailussa ovat mukana omistajalukumäärältään suurimmat Suomeen rekisteröidyt rahastot.

Volatiliteetilla ilmaistaan sijoituksen tuoton vaihtelua. Jos volatiliteetti on esim. 20 % vuodessa, rahaston tuotto pysyy kahtena vuotena kolmesta +/-20 % välillä rahaston tuotto-odotuksesta.

Tuottoisimmat rahastot 30.4.08

Kuten taulukosta näkee, niin 3-5 aikajänteellä monet rahastot ovat olleet tuottoisia, mutta viimeaikoina tulos on notkahtanut. Miljoonan Euron kysymys kuuluu: uskotko, että ne notkahtavat lisää tulevaisuudessa vai lähtevät ylöspäin? Onko nyt hyvä aika ostaa vai myydä? 

Sitten on vielä yksi ongelma. Miten löytää hyvä rahasto? Se että joku rahasto on tuottanut hyvin viimeisen 5 vuotta, ei takaa, että näin tulee käymään myös tulevaisuudessa. Valtaosa rahastoista tuottaa joko tappiota tai erittäin pientä voittoa. Eli luotatko onneesi, että juuri sinä satut löytämänään juuri ne parhaat rahastot?

Yleensä myös rahastojen valinnassa käy samalla tavalla kuin yllä olevassa esimerkissä, että tyypillinen sijoittaja seuraa markkinoita ja huomaa, kuinka esim. Kiinalaiset rahastot tuottavat hyvin vuodesta toiseen. Sitten he päättävät iskeä rahansa niihin kiinni… juuri huipulla. Sitten nämä rahastot myydään parinkuukauden päästä tappiolla pois juuri kun ne lähtevät takasin ylös. Taas paloi tukku valuuttaa taivaan tuuliin.

2008 vuoden alussa, kun pörssit notkahtivat maapallon laajuisesti noin 30 %, niin Kiinassa esim. Sanghain pörssi notkahti yi 50 %. Samoin kävi monille raaka-aineille ja jalometalleille, eli koskaan ei voi tietää milloin mikäkin sektori tai maanosa kylmenee. Yleensä siitä on hyvä merkki se, että tavallinen kansa herää siihen. USA:ssa käytetään esimerkkinä kultaa. Siellä analyytikot sanovat, että kun paikallislehtien etusivulla on uutisia siitä kuinka kulta on niin kallista ja kuinka siihen investoimalla voi tehdä hyvää tulosta, niin se on juuri oikea aika myydä kullat pois. Tavallinen kansa on aina myöhässä kaikissa trendeissä.

Rahastot myös jopa aivan suoraan huijaavat kansaa suurilla tuottoprosenteillaan. Ja jolleivät aivan suoraan huijaa, niin ainakin mainokset saadaan näyttämään paljon paremmilta kuin mitä todellisuus on. Yksi yleisin tapa on ottaa kaikkein tuottoisin ajanjakso mainokseen mukaan. Kulut unohdetaan täysin jotka syövät paljon tuottoa jne.

Eli pointtini on, että erilaisilla rahastoilla voi tehdä hyvää tulosta, mutta nekin vaativat tietotaitoa ja etenkin oikeaa ajoitusta. Tässä hyvä systeemi voi auttaa. Tai itse asiassa se on ainoa työkalu joka auttaa. Mutu, median tai muiden seuraaminen ei toimi pitkässä juoksussa, niillä pääsee eroon rahoistaan aika suurella varmuudella.

Erään blogin tarina megapankkien hujauksesta:

http://miljonaariksi.blogit.kauppalehti.fi/2008/02/05/suurpankkien-megahuijaus

Kauppalehti: Kultakaivos omistajalle, asiakkaille tappiota:

http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uutiset/etusivu/uutinen.jsp?oid=10571

Millaisia rahastoja on? (Lainattu Pörssisäätiön sivulta.) http://www.porssisaatio.fi

Korkorahastot sijoittavat varansa rahamarkkinavälineisiin, esimerkiksi valtion tai pankkien tai yritysten liikkeeseen laskemiin korkoinstrumentteihin,

Osakerahastot sijoittavat varansa pääasiassa osakkeisiin.

Yhdistelmärahastot sijoittavat sekä osakkeisiin että korkoa tuottaviin kohteisiin, jolloin sijoitusten painopistettä voidaan vaihtaa markkinatilanteen mukaan.

Indeksirahastot ovat sijoitusrahastoja, joiden varat sijoitetaan rahastoyhtiön valitseman indeksin, esimerkiksi Euro STOXX 50 -indeksin, painojen suhteessa.

Rahasto-osuusrahastot sijoittavat varansa muihin sijoitusrahastoihin, jolloin tällaisen rahaston riski on periaatteessa pienempi kuin tavallisen sijoitusrahaston.

Vipurahastot ovat erikoissijoitusrahastoja, jotka käyttävät sijoitustoiminnassaan aktiivisesti johdannaisia. Tarkoituksena on ennakoida pörssikurssien ja tiettyjen osakkeiden kurssikehitys ja johdannaisten tuottamalla vivulla saada aikaan keskimääräistä osaketuottoa korkeampi tuotto. Ne ovat myös riskialttiimpia kuin tavalliset rahastot.

Indeksiosuusrahastot. Exchange Traded Fund, ETF. Ne ovat sijoitusrahastojen osuuksia, joilla voi käydä kauppaa pörssissä aivan kuten yksittäisellä osakkeella. Tällaiset rahastot ovat yleensä indeksirahastoja.

Yksi mahdollinen systeemi on minun treidaus systeemi: www.etf-gold-stocks.com Siinä on vähintään 3 kk ilmainen koeaika joten sen testaaminen on täysin riskitöntä ja helppoa. Tämä artikkelin tarkoitus ei ollut pelotella, vaan pistää sinut miettimään, ennekuin sokeasti annat rahasi jonkun rahastonhoitajan huostaan.